Viikonloppu on jälleen vierähtänyt siipan apuna, mutta nyt ilmeisesti minun apuani ei enään tarvita. Paitsi ehkä maalaamisessa. Osan maalauksesta kykenen tekemään, mutta päätykolmiot maalatkoon joku muu. Mun pää ei kestä korkealle kiipeämistä.

Tänään vedin mukavat lipat raksalla. Jotenkin vain paineilmanaulaimen letku tarttui jalkaani ja siinä sitä maattiin pitkää pituutta. Onneksi oli pehmeä hiekka alla, joten selvisin vain kunnon tärähdyksellä.

Päätin että ensi viikon aikana teen kotini siivouksen! On sitten mummollakin mukava tulla lapsia kaitsemaan, kun villakoirat eivät juokse pitkin taloa. Ja pullataikina täytyy myös viikolla tehdä (myöskin leipoa). Pakasteessa ei ole minkäänlaista leipomusta enään.

Ja kun nämä jutut on tehty.... Arvatkaa mitä? Minä alan ristipistoilemaan keskeneräistä työtäni. Ihanaa!!! Luulin että mun täytyy odottaa  syksyä ja sateita, jotta pääsen "omia juttujani" tekemään.

Ensi viikonlopun vanhempain vapaaseen ajattelin ottaa mukaan sukkapuikot ja huovutettavaa lankaa. Jospa alkaisin joululahjoja ajattelemaan ja tekisin lapasia. Viime jouluksi kudoin omille lapsille. Autossa on helppo kutoa, ristipistoja en suostu enään autossa tekemään. Tämän vuoden alussa menimme Leville ja otin ristipistotyön mukaan. Sain tehtyä noin 3 tunnin aikana sellaiset 40 ristipistoa ja nekin jouduin myöhemmin purkamaan. Mun silmät ei kestä autossa tehdä tarkkaa työtä.

Issiainen on alkanut jälleen osoitella oireitaan. Vuosi sitten oli sama juttu. Huomenna täytyy tilata aika vyöhyketerapeutille tän ja muutaman muunkin oireen/vaivan vuoksi. Viime syksynä vyöhykehoito vei issiais oireet kokonaan. Toivotaan että tepsii nytkin.

Mutta tästä alkaa syksy ja käsitöiden aika. Ai niin, kunhan ensin on siivottu :-)